Hissin jälkiasennusta koskevaa uuden asunto-osakeyhtiölain muutos vahvistettu – myös voimaanpanolakiin muutoksia

Heinäkuussa 2010 voimaan tulevaa asunto-osakeyhtiölakia on muutettu siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista voidaan kokonaan vapauttaa sellaiset muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitetut osakehuoneistot, jotka eivät hyödy hissistä edes osakkeiden arvonnousun muodossa. Tällainen tilanne on esimerkiksi yhtiössä, jossa hissi rakennetaan kerrostaloon, jonka katutasossa on liikehuoneistoja ja autotalleja ja ylemmissä kerroksissa on asuinhuoneistoja. Muutos perustuu asunto-osakeyhtiölain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnöstä ilmenevään tavoitteeseen. Käytännössä on ilmennyt, että muuta kuin asuinhuoneistoa koskevan nimenomaisen säännöksen puuttuminen johtaa epäselvyyteen hissin jälkiasennusta koskevan päätöksen tekemisessä yhtiössä, jossa on eri käyttötarkoituksiin varattuja huoneistoja. Lisäksi lakia muutettiin siten, että tuomioistuimen päätökseen perustuvaa yhtiöjärjestyksen muutosta noudatetaan heti, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Asunto-osakeyhtiölain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ja ympäristövaliokunnan mietinnöstä ilmenevän tavoitteen mukaisesti uutta asunto-osakeyhtiölakia on ennen sen voimaantuloa muutettu niin, että hissin jälkiasentamisen kulujen kattamiseksi perittävän vastikkeen maksuvelvollisuudesta voidaan kokonaan vapauttaa sellaiseen tiettyyn käyttötarkoitukseen varatun huoneiston omistaja, joka ei saa etua hissistä edes osakehuoneistonsa arvon nousun muodossa. Tavallisessa asunto-osakeyhtiössä, jossa suurin osa huoneistoalasta on varattu asuinkäyttöön, säännöksessä tarkoitettu tietyn käyttötarkoituksen osakehuoneisto voi olla esimerkiksi rakennuksen pääsisäänkäynnin tason autotalli- tai liike- huoneisto.

Momentin poikkeussäännöstä ei sovelleta asunto-osakehuoneistoon, johon on käynti suoraan kadulta, jos ylempien kerrosten huoneistot ovat asuntoja, koska ylempien kerrosten asuntojen arvonnousu lisää jossain määrin myös katutason asuinhuoneiston arvoa. Tämän vuoksi säännöstä ei sovelleta katutason asuinhuoneistoon silloinkaan, kun katutasossa olevia tietyn muun käyttötarkoituksen osakehuoneistot vapautetaan maksuvelvollisuudesta tämän momentin perusteella.

Em. muutoksen yhteydessä on muutettu asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annettua lakia on muutettu siten, että myös sellainen suurempi asunto-osakeyhtiö, joka on velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asunto-osakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voi valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan ilman, että yhtiöjärjestystä muutetaan. Voimaanpanolain nykyinen säännös soveltuu yhtiöön, joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tilintarkastuslain tai asunto-osakeyhtiölain perusteella. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön (vähintään 30 huoneistoa) yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta, jotka yleensä valitaan siten, että toinen heistä on KHT- tai HTM-tilintarkastaja ja toinen maallikkotilintarkastaja.

Ympäristövaliokunnan ehdottama muutos on tarpeen mainitun hyväksi havaitun käytännön jatkamiseksi ilman, että yhtiöille aiheutuu yhtiöjärjestyksen muutoksista tarpeettomia kuluja. Käytännössä tällaisia asunto-osakeyhtiöitä on arviolta 10 000-15 000 kappaletta. Muutos vastaa sisällöllisesti sitä, mitä hallituksen esityksessä uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi ja asiaa koskevassa valiokunnan mietinnössä tarkoitetaan. Lain sanamuodon muuttaminen on tämän selventämiseksi kuitenkin tarpeen.

Ympäristövaliokunnan ehdotuksesta on lisäksi kumottu voimaanpanolain 3 §, koska pykälä on jäänyt erehdyksessä voimaanpanolakiin valiokunnan muutettua hallituksen esitystä tältä osin edellä mainitussa mietinnössään. Pykälä on voitu poistaa tarpeettomana, koska kunnossapitovastuu hanoista on säilytetty taloyhtiöllä hallituksen esityksestä poiketen.

www.allianssi.fi